Raaseporin työkierto vs. hyvä hallintotapa

Kaupungin työkierron taustalla vaikuttavat kolme asiaa: 1. Perusturvan tilaaja-tuottajamallista jäänyt tuotantopäällikön virka, joka on hankaloittanut organisaation toimintaa. 2. Kaupungin omistama kiinteistömassa: tyhjien tilojen käyttöönottoon ja tarpeettomien rakennusten myymiseen kaivataan projektiluonteista panostusta. 3. Tarve organisoida sisäisten palvelujen johtoa uudelleen.

Hyvää nyt esitetyssä virkamieskierrossa on turhan ja epäselvyyksiä aiheuttaneen tuotantopäällikön viran lakkautus, panostus kiinteistöhallintoon, joka ei ole kyennyt suoriutumaan tehtävästä, sekä kaupungin ylimmän virkamiesjohdon pyrkimys reagoida näihin ongelmiin. Esitetyssä ratkaisussa on kuitenkin hätäisen valmistelun aiheuttamia ongelmia ja epäkohtia.

Ensinnäkin, kaupunki nimeää perusturvajohtajan ilman avointa hakua. Ottamatta kantaa uudeksi perusturvajohtajaksi esitetyn henkilön pätevyyteen millään lailla, tällainen virkojen jakaminen on kaupungin oman hallintosäännön vääristelyä sekä hyvän hallintotavan vastaista. Kaupungin hallintosäännön mukaan valtuusto valitsee perusturvajohtajan, kun taas kaupunginhallituksen toimiin kuuluu julistaa haettavaksi virka, jonka valtuusto täyttää (Hallintosääntö, luku 10, §§ 3, 13). Hakuprosessit puolestaan ovat hakijoiden oikeusturvan sekä töiden vaatiman luottamuksen kannalta olennaisia, antaen myös valitun osoittaa pätevyytensä julkisesti.

Toiseksi, kaupungin hallintosäännön mukaan valmistelun on selvitettävä, millaisia taloudellisia seurauksia päätöksestä on hallinnolle (Hallintosääntö, luku 2, § 12). Tuotantopäällikön viran lakkautus ei ole taloudellinen seuraus, sillä kaikki kulut jatkuvat – vain tittelit vaihtuvat. Ja koska virkakierto ei tapahdu samantasoisten ja –palkkaisten tehtävien kesken, kaupunki tulee jatkossa maksamaan esim. sisäisten palvelujen päällikölle perusturvajohtajan palkkaa.

Kolmanneksi, valmistelulta toivoisi rohkeutta tuoda myös ylätason virkamiehet mukaan YT-menettelyjen pariin. Esimerkiksi nyt esitetyt projektipäällikön tehtävät vaikuttavat enemmän tai vähemmän päällekkäisiltä kiinteistöpäällikön tehtävien kanssa – onko tämä organisaation kannalta varmasti paras ratkaisu?

Lisäksi virkakierrätys on usein luonteeltaan määräaikaista, mitä tässäkin tapauksessa puoltaisi yhtenä keskeisimpänä perusteluna esitetty kiinteistömassan hoitaminen – tehtävä, johon aiemmin aiottiin rekrytoida määräaikainen projektipäällikkö. Kaikkinensa Raaseporin kaupungilla ei ole varaa tehdä jatkuvasti huonosta hallintotavasta johtuvaa imagotappiota – kuten taas on käynyt.