Esitin mielipidetekstissäni (EU 22.05) Raaseporin Kokoomuksen näkemyksen kouluverkkomme alasajon vaikutuksista kaupunkimme talouteen, kun laskelmiin otetaan mukaan päätöksenteon kannalta olennaiset elementit. Kaupunginhallitus on sittemmin kokouksessaan 30.05 päättänyt esittää kolmea koulua lakkautettavaksi lukuvuonna 2017-2018 aikaisemmin esitetyn seitsemän koulun sijaan. Muiden lakkautusuhan alla olevien koulujen tilanne arvioidaan uudestaan vuonna 2017. Oletan, että tämä arvointi aloitetaan vasta kuntavaalien jälkeen (09.04.2017) ja sitä ennen aihe pyritään päättäjien taholta häivyttämään kuntalaisten mielistä.
Alla esitän yhteenvedon kaupunginhalllituksen esityksen taloudellisista vaikutuksista niin tavoiteryhmäkoolla kuin maksimiryhmäkoollakin laskettuna kunkin yhä välittömän lakkautusuhan alla olevan koulun osalta. Esitän lukuni samoilla olettamilla kuin aiemminkin eli Vaihtoehto A: Kiinteistö jää kaupungille, Vaihtoehto B Kiinteistö myydään 25% hinnalla tasearvosta, Vaihtoehto C Kiinteistö myydään 75% hinnalla tasearvosta.
A. TAVOITERYHMÄKOON MUKAAN LASKETUT ARVOT:
Västerby Skola (Kirjanpitoarvo 1 099 141,78EUR):
Kaupungin esitys 5v. kumulatiivinen säästö: 424 605 EUR
Vaihtoehto A Kiinteistö jää kaupungille: Säästö 96 455 EUR
Vaihtoehto B Kiinteistö myydään 25% arvosta: Säästö -459 751 EUR (Kaupunki maksaa sulkemisesta 459 455EUR)
Vaihtoehto C Kiinteistö myydään 75% arvosta: Säästö 89 820 EUR
Snappertuna Skola (Kirjanpitoarvo 1 195 423,21 EUR):
Kaupungin esitys 5v. kumulatiivinen säästö: 1 101 934 EUR
Vaihtoehto A Kiinteistö jää kaupungille: Säästö 32 620 EUR
Vaihtoehto B Kiinteistö myydään 25% arvosta: Säästö -379 622 EUR (Kaupunki maksaa sulkemisesta 379 622EUR)
Vaihtoehto C Kiinteistö myydään 75% arvosta: Säästö 218 089 EUR
Klinkbackan koulu (Kirjanpitoarvo 426 392,01 EUR):
Kaupungin esitys 5v. kumulatiivinen säästö: 899 100 EUR
Vaihtoehto A Kiinteistö jää kaupungille: Säästö 344 300 EUR
Vaihtoehto B Kiinteistö myydään 25% arvosta: Säästö 579 306 EUR
Vaihtoehto C Kiinteistö myydään 75% arvosta: Säästö 792 502 EUR
B. MAKSIMIRYHMÄKOON MUKAAN LASKETUT ARVOT:
Västerby Skola (Kirjanpitoarvo 1 099 141,78EUR):
Kaupungin esitys 5v. kumulatiivinen säästö: 142 605 EUR
Vaihtoehto A Kiinteistö jää kaupungille: Säästö -185 545 EUR (Kaupunki maksaa sulkemisesta 185 545EUR)
Vaihtoehto B Kiinteistö myydään 25% arvosta: Säästö -741 751 EUR (Kaupunki maksaa sulkemisesta 741 751 EUR)
Vaihtoehto C Kiinteistö myydään 75% arvosta: Säästö -192 180 EUR (Kaupunki maksaa sulkemisesta 192 180 EUR)
Snappertuna Skola (Kirjanpitoarvo 1 195 423,21 EUR):
Kaupungin esitys 5v. kumulatiivinen säästö: 1 121 945 EUR
Vaihtoehto A Kiinteistö jää kaupungille: Säästö 267 620 EUR
Vaihtoehto B Kiinteistö myydään 25% arvosta: Säästö -144 622 EUR (Kaupunki maksaa sulkemisesta 144 622 EUR)
Vaihtoehto C Kiinteistö myydään 75% arvosta: Säästö 453 089 EUR
Klinkbackan koulu (Kirjanpitoarvo 426 392,01 EUR):
Kaupungin esitys 5v. kumulatiivinen säästö: 993 100 EUR
Vaihtoehto A Kiinteistö jää kaupungille: Säästö 438 300 EUR
Vaihtoehto B Kiinteistö myydään 25% arvosta: Säästö 579 306 EUR
Vaihtoehto C Kiinteistö myydään 75% arvosta: Säästö 886 502 EUR
KOKONAISVAIKUTUS Raaseporin kaupungin talouteen keskimäärin vuositasolla laskettuna:
A. Tavoiteryhmäkoon mukaan
Kaupungin esitys: 485 128 EUR /1v.
Vaihtoehto A: 94 675 EUR / 1v.
Vaihtoehto B: -52 014 / 1v. (kasvattaa kaupunginm menoja)
Vaihtoehto C: 220 082 EUR / 1v.
B. Maksimiryhmäkoon mukaan
Kaupungin esitys: 451 530 EUR /1v.
Vaihtoehto A: 104 075 EUR / 1v.
Vaihtoehto B: -42 614 / 1v. (kasvattaa kaupungin menoja)
Vaihtoehto C: 229 482 EUR / 1v.
Kukin voi mielessään pohtia vaihtoehdon C todennäköisyyttä, että kiinteistöt myytäisiin 75% hinnalla tasearvostansa – itse en siihen usko. Oletettavimmin kiinteistöt, joko jäävät kaupungille tai ne myydään tasearvoa huomattavasti pienemmällä hinnalla, jolloin vaikutus näiden kolmen lakkautettavan koulun osalta kaupungin talouteen liikkuu n. 100 000 Euron (säästö) ja n. -50 000 Euron (kulu) välillä vuositasolla. Kunnan veronmaksajan näkökulmasta en pysty ymmärtämään näiden näennäisten säästöjen johtavan kolmen koulun lakkauttamiseen.
Harri Burtsov
Siht. Raaseporin Kokoomus
sunnuntai 5. kesäkuuta 2016
keskiviikko 25. toukokuuta 2016
LUKUJA KOULUKESKUSTELUN TUEKSI
Keskustelu kouluverkkomme
radikaalista alasajosta sai alkunsa Sivistyslautakunnan lausunnosta
kaupunginhallitukselle aiheesta Prosessi Raasepori 2020. Lausunnon
valmistelijoina toimivat Robert Nyman, Maj-Len Engelholm sekä Jukka Hautaviita.
(Sivistyslautakunta 05.04.2016 § 36). Kuin yhdestä suusta esitystä on
perusteltu taloudellisilla vaikutuksilla, joita kaupungin virkamiesten
näkemyksen mukaan kertyisi noin miljoona euroa vuodessa – valitettavasti tämä
säästö ei toteudu likimainkaan.
Tekstini tarkoitus on paneutua
esitettyjen lukujen arvointiin, enkä puutu nyt koulujen merkitykseen laajemmin
kunkin alueen kehitykselle sekä sen asukkaille. Allaoleva laskelma osoittaa
mitä puutteita kaupungin esityksessä on ja kuinka säästöjen luonne muuttuu, kun
laskelmiin otetaan mukaan kaikki olennaiset elementit, sekä poistetaan sinne
kuulumattomat erät.
Virkamiehet perustavat esityksensä seuraaviin kuluihin ja olettavat
säästöjen realisoituvan täysimääräisesti samalla ajanhetkellä, kun
opetustoiminta kussakin koulussa lakkaa. Poliittisen päätöksenteon tueksi on
nämä luvut valmistelijoiden toimesta avattu viidelle lukuvuodelle 2017-2022.
- Henkilöstökulut
- Kuljetuskulut
- Ruokailukulut
- Siivouskulut
- Sisäinen vuokra
Todellisuudessa kun opetustoiminta koulussa lakkaa, toteutuu
opettajien ja muun henkilöstön irtisanomisten myötä säästöjä henkilöstökuluissa
ja osittain siivouskuluissa. Sisäinen vuokra tosin poistuu kaupungin vastuulta
vain kolmella tapaa: kiinteistö joko myydään tai puretaan, jolloin se
poistetaan kaupungin taseesta – tai se vuokrataan sisäisten vuokrien hinnalla.
ensin mainittuun liittyy tulosvaikutus tasearvon alaskirjauksen kautta.
Alla oleva esitys kunkin koulun osalta perustuu seuraaviin olettamiin,
jos opetustoiminta koulussa lopetetaan. Esimerkki on laskettu
tavoiteryhmäkokojen mukaisesti kumulatiivisesti viidelle vuodelle.
- Henkilöstökulut – Säästöjen oletetaan toteutuvan esityksen mukaisesti
- Kuljetuskulut - Säästöjen oletetaan toteutuvan esityksen mukaisesti
- Ruokailukulut - Säästöjen oletetaan toteutuvan esityksen mukaisesti
- Siivouskulut – Säästöjen oletetaan toteutuvan 50%:sti (siivousta ei voida kokonaan lopettaa)
- Sisäinen vuokra – Säästöt eivät toteudu lainkaan mikäli kiinteistö jää kaupungin hallintaan. vaihtoehto (A)
- Tasearvon alaskirjaus - Kiinteistö myydään 25% hinnalla tasearvosta Vaihtoehto (B), tai kiinteistö myydään 75% hinnalla tasearvosta Vaihtoehto (C)
Bromarv Skola (Kirjanpitoarvo 1 027 933,88EUR):
Kaupungin esitys 5v. kumulatiivinen säästö: 633 640 EUR
Vaihtoehto A Kiinteistö jää kaupungille: Säästö 275 840EUR (Kaupungin esitys
357 800EUR ylioptimistinen)
Vaihtoehto B
Kiinteistö myydään 25% arvosta: Säästö -137 310 EUR (Kaupungin esitys 770 950
EUR
ylioptimistinen)
Vaihtoehto C:
Kiinteistö myydään 75% arvosta: Säästö 376 657EUR (Kaupungin esitys
256 983
EUR
ylioptimistinen)
Västerby Skola (Kirjanpitoarvo 1 099 141,78EUR):
Kaupungin esitys 5v. kumulatiivinen säästö: 424 605 EUR
Vaihtoehto A Kiinteistö
jää kaupungille: Säästö 96 455 EUR (Kaupungin esitys 328 150 EUR
ylioptimistinen)
Vaihtoehto B
Kiinteistö myydään 25% arvosta: Säästö -459 751 EUR (Kaupungin esitys
884 356 EUR ylioptimistinen)
Vaihtoehto C
Kiinteistö myydään 75% arvosta: Säästö 89 820 EUR (Kaupungin esitys
334 785 EUR ylioptimistinen)
Svartö Skola (Kirjanpitoarvo 59 251,69EUR):
Kaupungin esitys
5v. kumulatiivinen säästö: 529 005 EUR
Vaihtoehto A Kiinteistö
jää kaupungille: Säästö 330 755 EUR (Kaupungin esitys 198 250 EUR ylioptimistinen)
Vaihtoehto B
Kiinteistö myydään 25% arvosta: Säästö 484 566 EUR (Kaupungin esitys
44 439 EUR ylioptimistinen)
Vaihtoehto C
Kiinteistö myydään 75% arvosta: Ei realistinen kiinteistön kunto huomioiden
Snappertuna Skola (Kirjanpitoarvo 1 195 423,21 EUR):
Kaupungin esitys
5v. kumulatiivinen säästö: 1 195 934 EUR
Vaihtoehto A Kiinteistö
jää kaupungille: Säästö 173 620 EUR (Kaupungin esitys 1 022 314 EUR
ylioptimistinen)
Vaihtoehto B
Kiinteistö myydään 25% arvosta: Säästö -238 622 EUR (Kaupungin esitys 1
434 556 EUR ylioptimistinen)
Vaihtoehto C
Kiinteistö myydään 75% arvosta: Säästö 359 089 EUR (Kaupungin esitys
836 845 EUR ylioptimistinen)
Klinkbackan koulu (Kirjanpitoarvo 426 392,01 EUR):
Kaupungin esitys
5v. kumulatiivinen säästö: 899 100 EUR
Vaihtoehto A Kiinteistö
jää kaupungille: Säästö 344 300 EUR (Kaupungin esitys 554 800 EUR
ylioptimistinen)
Vaihtoehto B
Kiinteistö myydään 25% arvosta: Säästö 579 306 EUR (Kaupungin esitys
319 794 EUR ylioptimistinen)
Vaihtoehto C
Kiinteistö myydään 75% arvosta: Säästö 792 502 EUR (Kaupungin esitys
106 598 EUR ylioptimistinen)
Mustion Koulu (Kirjanpitoarvo 54 007,11 EUR):
Kaupungin esitys
5v. kumulatiivinen säästö: 218 900 EUR
Vaihtoehto A Kiinteistö
jää kaupungille: Säästö -56 050 EUR (Kaupungin esitys 274 950 EUR
ylioptimistinen)
Vaihtoehto B
Kiinteistö myydään 25% arvosta: Säästö 178 395 EUR (Kaupungin esitys
40 505 EUR ylioptimistinen)
Vaihtoehto C
Kiinteistö myydään 75% arvosta: Ei realistinen kiinteistön kunto huomioiden
Billnäs Skola (Kirjanpitoarvo 1 585 251,57EUR):
Kaupungin esitys 5v. kumulatiivinen säästö: 580 350
EUR
Vaihtoehto A Kiinteistö
jää kaupungille: Säästö 75 625 EUR (Kaupungin esitys 504 725 EUR
ylioptimistinen)
Vaihtoehto B
Kiinteistö myydään 25% arvosta: Säästö -608 589 EUR (Kaupungin esitys 1
188 939 EUR ylioptimistinen)
Vaihtoehto C
Kiinteistö myydään 75% arvosta: Säästö 184 037 EUR (Kaupungin esitys
396 313 EUR ylioptimistinen)
Yhteenlasketut
säästöt kaupungin tasolla ylläolevin vaihtohdoin A – B – C laskettuna per 5v.
sekä per 1v.:
Kaupungin esitys: 4
481 534 EUR / 5v. ; 896 306 EUR /1v.
Vaihtoehto A: 1 240
545,00 EUR / 5v. ; 248 109,00 EUR / 1v.
Vaihtoehto B: -202
005,94 EUR / 5v. ; -40 401,19 / 1v. (kasvattaa kaupungin kuluja)
Vaihtoehto C: 2 550
009,39 EUR / 5v. ; 510 001,88 EUR / 1v.
On kuntalaisten
oikeustajua halventavaa esittää koulujen lakkautusperusteiksi taloudellisia
laskelmia, jotka sisältävät päätökselle ei vaihtoehtoisia eriä kuten sisäiset
vuokrat sekä jättää ulkopuolelle kiinteistöjen kirjanpitoarvot. Vertailuna
mainittakoon kaupunkimme todellinen haaste eli verokertymän supistuminen.
Laskennallisesti väestöpohjan pienentyminen 100 henkilöä /v. vaikuttaa
negatiivisesti kaupunkimme verkertymään n. 500 000EUR / vuosi
valtakunnallisin keskiarvoin arvioituna. Vuonna 2015 Raaseporin väkimäärä
supistui 290 henkeä – nähtäväksi jää miten koulujen lakkautukset vaikuttavat
väestökehitykseen tulevina vuosina.
Harri Burtsov
Siht. Raaseporin
Kokoomus
keskiviikko 27. huhtikuuta 2016
Raasepori 2020
Raasepori 2020 – kaupungin tulevaisuus pelissä
Raaseporissa on käynnistetty Raasepori 2020 –prosessi. Tarkoituksena on saada kaupungin talous kuntoon ja kaupunki uuteen nousuun. Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä mutta tulee myös suunnitella huolella. Suunnittelua ei kuitenkaan ohjaa kaupunginhallitus, vaan työn poliittisena viiteryhmänä toimivat RKP ja SDP (KH 5.10.2015 §405 Raasepori 2020 – Uusi organisaatio ja palvelurakenne).
Palvelurakenteen suunnittelun osalta tämä näkyy valitettavasti toiminnan muutosten, kehitysvaihtoehtojen ja visioiden puutteena. Valmistelussa toistetaan lähes täysin samoja kaavamaisia ratkaisuja kuin aiemminkin: koulujen lakkautuksia ja heikennyksiä perusterveydenhuoltoon. Tosiasiassa koulujen lakkautukset eivät säästöjä tuo ja terveydenhuollossa ongelma on erikoissairaanhoidon ja päivystyksen kustannusrakenne - ei Karjaan tai Pohjan terveyskeskukset.
Kaupungin kestävyysvaje on pitkälti seurausta kunnan tehottomasta organisaatiosta ja perusturvasta, jonka korjaamisessa olennaista on ennaltaehkäisyn tehokkuus, nopea hoitoon pääsy sekä oikeat hoitopäätökset ja -ketjut. Perusterveydenhuollon heikentäminen lisää erikoissairaanhoidon ja päivystyksen käyttöä. Palvelujen keskittäminen Tammisaareen heikentää niiden saavutettavuutta. Seuraukset näkyvät jo nyt päivystyskäyntien räjähdysmäisenä kasvuna. Näin ei paranneta palveluita eikä tuoteta terveyshyötyä, mutta kasvatetaan kyllä kustannuksia.
Koulujen lakkauttamisessa puolestaan ei voida keskittyä pelkkään kiinteistömassaan. Eri koululla on alueillaan erilainen merkitys. Siinä missä esim. Bromarvin ja Mustion koulut ovat elinehto kylien tulevaisuudelle, Billnäs ja Klinkbacka toimivat paisuntasäiliöinä Karjaan sisäänmuutolle (kasvu kuuluu kaupungin strategiaan), vähentävät investointitarpeita ja tarjoavat vaihtoehtoja. Mahdolliset lakkautukset tulevat jälleen näkymään kaupungin verotulojen ja valtionosuuksien vähenemisenä sekä koko alueen taloudellisen aktiivisuuden heikkenemisenä – mihin Raaseporilla ei yksinkertaisesti ole varaa.
Oppilaiden pakkaamistehokkuutta korostava ajatusmalli ei myöskään perustu olennaiseen, eli itse oppimiseen. Ilmiöpohjainen oppiminen ja monimuotoiset oppimisympäristöt korostuvat uudessa opetussuunnitelmassa. Kaupungin valmistelussa on esitetty, että opetuksen taso eri kouluissa on vakio, mutta oppimisympäristöihin tai uuden opetussuunnitelman pedagogisiin vaatimuksiin ei ole puututtu lainkaan. Kuten ei myöskään koulujen lakkautusten laajempiin vaikutuksiin kuntalaisten viihtyvyyden tai kunnan houkuttelevuuden ja talouden osalta - lasten edusta puhumattakaan.
Kuntien taloudenpidon osaaminen näkyy helposti panostusten ja investointien oikeassa kohdistuksessa, ajoituksessa ja mitoituksessa. Tällöin tulisi myös huomioida, miten nämä maksavat itsensä takaisin. Jos hallinnon kulut ja tilat priorisoidaan terveydenhuollon ja koulujen sijasta, on myös päätösten arvopohja yksinkertaisesti väärä.
Raaseporin Kokoomus
Raaseporissa on käynnistetty Raasepori 2020 –prosessi. Tarkoituksena on saada kaupungin talous kuntoon ja kaupunki uuteen nousuun. Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä mutta tulee myös suunnitella huolella. Suunnittelua ei kuitenkaan ohjaa kaupunginhallitus, vaan työn poliittisena viiteryhmänä toimivat RKP ja SDP (KH 5.10.2015 §405 Raasepori 2020 – Uusi organisaatio ja palvelurakenne).
Palvelurakenteen suunnittelun osalta tämä näkyy valitettavasti toiminnan muutosten, kehitysvaihtoehtojen ja visioiden puutteena. Valmistelussa toistetaan lähes täysin samoja kaavamaisia ratkaisuja kuin aiemminkin: koulujen lakkautuksia ja heikennyksiä perusterveydenhuoltoon. Tosiasiassa koulujen lakkautukset eivät säästöjä tuo ja terveydenhuollossa ongelma on erikoissairaanhoidon ja päivystyksen kustannusrakenne - ei Karjaan tai Pohjan terveyskeskukset.
Kaupungin kestävyysvaje on pitkälti seurausta kunnan tehottomasta organisaatiosta ja perusturvasta, jonka korjaamisessa olennaista on ennaltaehkäisyn tehokkuus, nopea hoitoon pääsy sekä oikeat hoitopäätökset ja -ketjut. Perusterveydenhuollon heikentäminen lisää erikoissairaanhoidon ja päivystyksen käyttöä. Palvelujen keskittäminen Tammisaareen heikentää niiden saavutettavuutta. Seuraukset näkyvät jo nyt päivystyskäyntien räjähdysmäisenä kasvuna. Näin ei paranneta palveluita eikä tuoteta terveyshyötyä, mutta kasvatetaan kyllä kustannuksia.
Koulujen lakkauttamisessa puolestaan ei voida keskittyä pelkkään kiinteistömassaan. Eri koululla on alueillaan erilainen merkitys. Siinä missä esim. Bromarvin ja Mustion koulut ovat elinehto kylien tulevaisuudelle, Billnäs ja Klinkbacka toimivat paisuntasäiliöinä Karjaan sisäänmuutolle (kasvu kuuluu kaupungin strategiaan), vähentävät investointitarpeita ja tarjoavat vaihtoehtoja. Mahdolliset lakkautukset tulevat jälleen näkymään kaupungin verotulojen ja valtionosuuksien vähenemisenä sekä koko alueen taloudellisen aktiivisuuden heikkenemisenä – mihin Raaseporilla ei yksinkertaisesti ole varaa.
Oppilaiden pakkaamistehokkuutta korostava ajatusmalli ei myöskään perustu olennaiseen, eli itse oppimiseen. Ilmiöpohjainen oppiminen ja monimuotoiset oppimisympäristöt korostuvat uudessa opetussuunnitelmassa. Kaupungin valmistelussa on esitetty, että opetuksen taso eri kouluissa on vakio, mutta oppimisympäristöihin tai uuden opetussuunnitelman pedagogisiin vaatimuksiin ei ole puututtu lainkaan. Kuten ei myöskään koulujen lakkautusten laajempiin vaikutuksiin kuntalaisten viihtyvyyden tai kunnan houkuttelevuuden ja talouden osalta - lasten edusta puhumattakaan.
Kuntien taloudenpidon osaaminen näkyy helposti panostusten ja investointien oikeassa kohdistuksessa, ajoituksessa ja mitoituksessa. Tällöin tulisi myös huomioida, miten nämä maksavat itsensä takaisin. Jos hallinnon kulut ja tilat priorisoidaan terveydenhuollon ja koulujen sijasta, on myös päätösten arvopohja yksinkertaisesti väärä.
Raaseporin Kokoomus
Raseborg 2020
Raseborg 2020 – stadens framtid sätts på spel
Raseborg har startat processen Raseborg 2020. Målet är att få stadens ekonomi i skick och att ge staden ett nytt lyft. Ekonomins balansering är en nödvändighet som måste planeras väl. Planeringen leds dock inte av stadsstyrelsen utan av svenska folkpartiet och av socialdemokraterna, vilka utgör arbetets referensgrupp (STDS 5.10.2015 §405 Raseborg 2020 - ny organisation och servicestruktur).
För planeringens vidkommande syns detta tyvärr som en brist på alternativ och framtidsvisioner. I beredningen upprepas det hela tiden nästan samma gamla schablonmässiga lösningar som tidigare: stängningar av skolor och försämringar inom grundtryggheten. I själva verket ger skolindragningarna inga besparingar och inom hälsovården består problemet av kostnadsstrukturen inom specialsjukvården och jouren – inte av Karis och Pojo hälsocentraler.
Stadens hållbarhetsgap är sedan länge varit en följd av kommunens ineffektiva organisation samt av grundtryggheten, inom vilken de väsentligaste förbättringarna kan
uppnås genom att ha en effektiv förbyggande verksamhet, att göra åtkomsten till behandling snabbare samt att göra rätta vårdbeslut och att ha goda vårdkedjor. Minskningen i grundtrygghetens tjänster ökar användningen av specialsjukvården och jouren. Koncentreringen av tjänsterna till Ekenäs begränsar deras åtkomlighet. Följderna kan redan nu ses i den explosionsartade ökningen av kvällsjourbesöken. På detta sätt kan man inte förbättra servicen och inte heller producera hälsoeffekter, men nog öka utgifterna.
När det gäller indragningen av skolor skall man inte enbart fästa sig vid fastighetsmassan. De enskilda skolorna har sin egen betydelse för sin omgivning. Där var t.ex. Bromarv- och Svartå-skolorna är ett livsvillkor för byarnas framtid, så fungerar skolorna i Billnäs och Klinkbacka som expansionskärl för inflyttningen till Karis (obs. stadens tillväxtstrategi), genom att minska investeringskostnader och att erbjuda alternativ. De möjliga indragningarna kommer åter att synas i form av minskning av stadens skatteinkomster och statsandelar samt som en minskning av hela områdets ekonomiska aktivitet – något som Raseborg helt enkelt har råd med.
Modellen som går ut på att packa ihop eleverna grundar sig inte på det väsentligaste, nämligen inlärningen. I det nya utbildningsprogrammet betonas betydelsen av fenomenbaserat inlärande och olika lärmiljöer. I stadens beredning föreslås, att utbildningsnivån i de olika skolorna är konstant, men varken lärmiljön eller undervisningsprogrammets pedagogiska krav har överhuvudtaget beaktats. Inte heller har det beaktats den vidare påverkan som skolornas indragning ger upphov till ifråga om kommuninvånarnas trivsel eller kommunens attraktivitet och ekonomi – för att inte tala om barnens intressen.
Kommunernas ekonomiska kunnande avspeglas lätt hur väl satsningarna och investeringarna är fokuserade, timade och avvägda. Här skall dessutom beaktas på vilket sätt de återbetalar sig själv. Om förvaltningens utgifter och utrymmen prioriseras före grundtryggheten och utbildningen är de värderingar på vilket besluten grundar sig helt enkelt fel.
Samlingspartiet i Raseborg
Raseborg har startat processen Raseborg 2020. Målet är att få stadens ekonomi i skick och att ge staden ett nytt lyft. Ekonomins balansering är en nödvändighet som måste planeras väl. Planeringen leds dock inte av stadsstyrelsen utan av svenska folkpartiet och av socialdemokraterna, vilka utgör arbetets referensgrupp (STDS 5.10.2015 §405 Raseborg 2020 - ny organisation och servicestruktur).
För planeringens vidkommande syns detta tyvärr som en brist på alternativ och framtidsvisioner. I beredningen upprepas det hela tiden nästan samma gamla schablonmässiga lösningar som tidigare: stängningar av skolor och försämringar inom grundtryggheten. I själva verket ger skolindragningarna inga besparingar och inom hälsovården består problemet av kostnadsstrukturen inom specialsjukvården och jouren – inte av Karis och Pojo hälsocentraler.
Stadens hållbarhetsgap är sedan länge varit en följd av kommunens ineffektiva organisation samt av grundtryggheten, inom vilken de väsentligaste förbättringarna kan
uppnås genom att ha en effektiv förbyggande verksamhet, att göra åtkomsten till behandling snabbare samt att göra rätta vårdbeslut och att ha goda vårdkedjor. Minskningen i grundtrygghetens tjänster ökar användningen av specialsjukvården och jouren. Koncentreringen av tjänsterna till Ekenäs begränsar deras åtkomlighet. Följderna kan redan nu ses i den explosionsartade ökningen av kvällsjourbesöken. På detta sätt kan man inte förbättra servicen och inte heller producera hälsoeffekter, men nog öka utgifterna.
När det gäller indragningen av skolor skall man inte enbart fästa sig vid fastighetsmassan. De enskilda skolorna har sin egen betydelse för sin omgivning. Där var t.ex. Bromarv- och Svartå-skolorna är ett livsvillkor för byarnas framtid, så fungerar skolorna i Billnäs och Klinkbacka som expansionskärl för inflyttningen till Karis (obs. stadens tillväxtstrategi), genom att minska investeringskostnader och att erbjuda alternativ. De möjliga indragningarna kommer åter att synas i form av minskning av stadens skatteinkomster och statsandelar samt som en minskning av hela områdets ekonomiska aktivitet – något som Raseborg helt enkelt har råd med.
Modellen som går ut på att packa ihop eleverna grundar sig inte på det väsentligaste, nämligen inlärningen. I det nya utbildningsprogrammet betonas betydelsen av fenomenbaserat inlärande och olika lärmiljöer. I stadens beredning föreslås, att utbildningsnivån i de olika skolorna är konstant, men varken lärmiljön eller undervisningsprogrammets pedagogiska krav har överhuvudtaget beaktats. Inte heller har det beaktats den vidare påverkan som skolornas indragning ger upphov till ifråga om kommuninvånarnas trivsel eller kommunens attraktivitet och ekonomi – för att inte tala om barnens intressen.
Kommunernas ekonomiska kunnande avspeglas lätt hur väl satsningarna och investeringarna är fokuserade, timade och avvägda. Här skall dessutom beaktas på vilket sätt de återbetalar sig själv. Om förvaltningens utgifter och utrymmen prioriseras före grundtryggheten och utbildningen är de värderingar på vilket besluten grundar sig helt enkelt fel.
Samlingspartiet i Raseborg
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)