Billnäsin ydinruukin kaava ja ELY-keskus

Billnäsin ruukin asemakaava on ollut aikaa ja vaivaa vaativa prosessi, jonka eri vaiheista on ollut huomautettavaa milloin kuntalaisilla, milloin yrittäjillä ja milloin kenelläkin. Viimeisestäkin Billnäsin kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Ottamatta tässä yhteydessä kantaa valituksiin tai kaavaan itseensä, Raaseporin Kokoomus ihmettelee, miten kaupunki katsoi voivansa ohittaa ELY-keskuksen kaavoitusprosessissa. Seuraukset eivät kuitenkaan yllätä: Helsingin hallinto-oikeus on saanut tiedoksi ELY-keskuksen oikaisukehotuksen koskien Billnäsin ydinruukin kaavaa (EU 22.10.2015).

Raaseporin Kokoomus on vaatinut kaupungin virkakoneistolta parempaa valmistelua päätöksentekoon jo useamman vuoden ajan, yhtenä keskeisenä osa-alueena nimenomaan kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus. Esimerkiksi Karjaan läntisen taajaman kaavoitusta ajettiin eteenpäin maakuntakaavassa ilmenevistä selkeistä ristiriidoista piittaamatta (maakuntakaavassa alue ei ole asuinrakentamiseen) ja resursseja hukattiin tähänkin aivan suotta.

Billnäsin kaavassa puolestaan ELY-keskusta ei haluttu huomioida. ELY-keskus edellytti yksiselitteisesti Natura-arviointia sekä omaa lausuntoaan sitä koskien ennen kaavan hyväksymistä. Näin ei tehty. Nyt kyseinen kaava seisoo jälleen ja tulee mitä todennäköisimmin kaatumaan oikaisukehotuksen myötä. Kaavoitusresursseja on kulunut, kokouksia on pidetty ja asia palannee uudelle kierrokselle. Aikaa ja rahaa on jälleen hukattu. Raaseporissakin päätöksentekoa ja kaavoitusta ohjaavat samat lait, asetukset ja määräykset kuin muuallakin Suomessa.

Raaseporin Kokoomus esitti elokuun valtuustokokouksessa, että kaava palautettaisiin valmisteluun, koska kyseinen puute oli selvästi nähtävissä (ks. kaupunginvaltuuston kokous 31.8.2015, 45 min. kohdalta alkaen: http://www.raasepori.fi/mediagalleria/22:valtuuston-kokous-31-8-2015). Tätä ennen Kokoomus oli jo kaupunginhallituksen kokouksessa ehdottanut asian jättämistä pöydälle, johtuen erinäisistä avoimista kysymyksistä ja näiden mahdollisista seurauksista.

Ongelmana Raaseporissa on laajemminkin ollut haluttomuus - tai kyvyttömyys - seurata päätöksentekoa koskevia hyvän hallinnon normeja, toimintamalleja ja määräyksiä. Tästä johtuen asiat eivät etene, valituksia seuraa aina uudestaan, ja niin kuntalaiset kuin muutkin asianomaiset ovat tyytymättömiä. Seurauksena on, että resursseja tuhlataan yhä uudestaan, mikä on puolestaan aina poissa kaupungin muusta kaavoituksesta ja kehittämisestä. Ja tämä kaikki maksetaan kuntalaisten verorahoilla.

Jatkoa ajatellen sopii vain toivoa, että päätösten valmisteluun saadaan kaupungissa lakien ja asetusten mukainen huolellinen marssijärjestys, jotta kaupungin resurssit tulisi jatkossa hyödynnettyä tehokkaasti ja oikein kohdennetusti – päätettävästä asiasta riippumatta.

Raaseporin Kokoomus

Miikka Soivio, pj

Planen för Billnäs bruk och NTM-centralen

Planen för Billnäs bruk har varit en tidskrävande och mödosam process, vars olika skeden har förorsakat anmärkningar från flera håll; ibland från kommunens innevånare, ibland från företagar och ibland från vem det nu råkar vara. Också över den senaste planen har anfört besvärt till förvaltningsdomstolen. Utan att i detta sammanhang ta ställning till besvären eller planen i sig, undrar Samlingspartiet i Raseborg trots allt hur staden ansåg sig kunna förbigå NTM-centralen (sv. Närings-,trafik- och miljöcentralen) i planeringsprocessen. Följderna har inte överraskat: Helsingfors förvaltningsdomstol har kungjort NTM-centralens rättelseyrkan rörande planen för Billnäs bruk.


Samlingspartiet i Raseborg har redan under flera års tid av stadens tjänstemaskineri krävt bättre beredning av beslutsunderlagen och då i synnerhet inom det centrala delområdena stadplanering och markanvändning. Exempelvis drevs planeringsprosessen för Karis västra tätort vidare trots  de uppenbara motsättningarna med landskapsplanen (ifrågavarande område är i landskapsplanen inte reververat för bostadsbebyggelse) och här slösades resursser alldeles i onödan.

I Billnäsplanen ville man inte ta hänsyn till NTM-centralen. NTM-centralen förutsatte entydigt Natura-värdering samt att deras eget utlåtande i ärendet inhämtas innan planens godkännande. Så gjordes det inte. Nu står planen och väntar igen och kommer högst troligt att  förfalla efter ett rättelseyrkande. Planeringsresursser har använts, möten har hållits och ärendet torde återkomma till en ny runda. Tid och pengar har igen förlorats förgäves. Beslutsfattande och planering styrs även i Raseborg av samma lagar, förordningar och bestämmelser som i övriga Finland.

Samlingspartiet i Raseborg framställde redan vid fullmäktigemötet i augusti, att planen skulle återremitteras, emedan ifrågavarande brist var helt uppenbar (se stadsfullfäktiges möte 31.8.2015, med början vid 45 min. från http://www.raasepori.fi/mediagalleria/22:valtuuston-kokous-31-8-2015). Dessförinnan hade Samlingspartiet redan vid stadsstyrelsens möte hunnit föreslå bordläggning av ärendet, med hänvisning till diverse öppna frågor  och möjliga påföljderna av dem.

Problemet i Raseborg har vidare bemärkelse varit oförmåga – eller ovilja – att följa de normer för god förvaltning, tillvägagångsätt och bestämmelser som rör besluten. Som en följd att detta avancerar inte ärendena, besvärena upprepas och innevånarna samt andra målsägare är också missnöjda. Följden är att resursser slösas om igen på fel fokusering, som i sin tur alltid är borta från stadens övriga planering och markanvändning. Och allt det här betalas i alla fall med innevånarnas skattemedel.

När man tänker på fortsättningen är et bara att hoppas att beredningen av besluten i staden fås i en sådan marschordning som styrs av  lagar och förordningar, så att stadens resursser i framtiden kunde utnyttjas effektivt och riktigt fokuserade – oberoene av ärendets natur.

Samlingspartiet i Raseborg

Miikka Soivio, ordf.

Y-junan lakkautus

Rantaradan läntisten Kokoomusyhdistysten kannanotto Y-junaliikenteen lakkauttamiseen

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti yhdessä VR Groupin kanssa 15.9.2015 osto- ja velvoiteliikenteen muutoksista 27.3.2016 alkaen. Helsingin ja Turun välisen rantaradan osalta päätös tarkoittaa Y-junan liikennöinnin lakkauttamista.

Inkoosta ja Siuntiosta junaliikenne loppuu kokonaan. Kirkkonummen, Raaseporin ja Hangonkin osalta yhteyksien heikennys on merkittävä, vaikuttaen kaikkien kuntien osalta päivittäisiin työssäkäynti- ja opiskelumatkoihin pääkaupunkiseudulle - ja myös Karjaan ja Salon suuntaan. Matkaketjut Hankoon heikkenevät olennaisesti. Vaikutukset läntisen Uudenmaan elinvoimaisuudelle, kasvulle ja kehitykselle ovat lamauttavat, eikä päätös osoita kokonaisharkintaa, jossa huomioitaisiin alueen tulevaisuus.

Jos läntinen Uusimaa jää heikosti aluetta palvelevan kaukojunaliikenteen varaan, korvautuu julkinen työmatkaliikenne monin paikoin henkilöautoilla. Henkilöautoliikenne etenkin kantatie 51:llä kasvaa, liityntäpysäköinnit Kirkkonummella ja Espoossa kuormittuvat entisestään ja autojen määrä Helsingissä kasvaa. Mahdollisen korvaavan julkisen liikenteen osalta seurauksena on kustannusten nousua kunnille.  Samalla asetetaan myös merkittäviä paineita läntisen Uudenmaan rengasliikennettä koskevan infrastruktuurin kehittämiselle. Lisäksi joukkoliikenteen käytön lisääminen on ollut keskeinen tavoite useimmissa kunnissa, mutta nyt tehty päätös johtaa täysin päinvastaiseen kehitykseen.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Uudenmaan maakuntakaavan mukaan aluekehityksen ja maankäyttösuunnittelun tulee tukeutua voimassaolevaan rataverkkoon. Rantaradan varren kunnissa maankäyttöä on suunniteltu liikenneministeriön edellyttämällä tavalla. Liityntäpysäköintimahdollisuuksia ja -liikennettä on suunniteltu ja toteutettu kaikissa kunnissa. Siuntion kuntakeskuksen kaavoituksessa asutusta on keskitetty juna-aseman välittömään läheisyyteen ja Karjaan keskustan kaavaa uusitaan parhaillaan. Y-junan lakkauttamispäätös ei tue näitä – tai muita vastaavia – yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen tähtääviä toimia, vaan vie pohjan suunnittelulta ja päätöksenteolta.

Rantaradan palvelutason parantaminen ja tehostaminen on useampaan otteeseen esitetty tärkeäksi tavoitteeksi kaikissa radan varrella olevissa kunnissa, kuten myös useissa selvityksissä ja työryhmissä. Raideliikennettä koskevien päätösten osalta tulisi huomioida myös Uudenmaan muuttoliike. Rantaradan liikennettä heikentämällä heikennetään samalla huomattavasti alueen kuntien mahdollisuuksia hyötyä tästä muuttoliikkeestä, sillä toimivat julkisen liikenteen yhteydet ovat olennainen osa kunnan houkuttelevuutta. Junayhteyksien ja sisäänmuuton merkitystä kuntien veropohjalle ja yritysrakenteelle ei tule väheksyä ja niiden vaikutukset koskevat paikallistaloutta laajemminkin.

Rantaradan läntiset Kokoomusyhdistykset vastustavat Y-junaliikenteen lakkautusta. Läntinen Uusimaa tarvitsee nykyistä ja suunniteltua infrastruktuuria tukevaa raideliikennettä, jota kehittämällä voidaan ohjata alueen taloudellista kehitystä ja tukea myös väestönkasvua. Nyt tehty päätös ajaa Y-junaliikenne alas on alueen kuntien elinvoimaisuudelle myrkkyä.

Raaseporissa 20.9.2015


Miikka Soivio                                                                                     Risto Alén
Raaseporin Kokoomus, pj                                                               Hangon Kokoomus, pj              
Marko Nygård                                                                                   Marko Rautakoura
Siuntion Kokoomus, pj                                                                     Inkoon Kokoomus, pj               
Tom Paasikivi                                                                                    Ulla Seppälä

Siuntion Porkkalan Kokoomus, pj                                                  Kirkkonummen Kokoomus, pj

Ställningstagande från de föreningar vid västra kustbanan som representerar Samlingspartiet angående indragningen av Y-tågtrafiken.

Kommunikationsministeriet har tillsammans med VR Group tillkännagett vilka förändringar i upphandlad tågtrafik och  i den trafik som omfattas av den allmänna trafikplikten träder ikraft fr.o.m. den 27.3.2016. Beslutet innebär att trafiken med Y-tåg på kustbanan mellan Helsingfors och Åbo dras in.

Tågtrafiken från Ingå och Sjundeå slutar helt. För Kyrkslätts , Raseborgs och Hangös del är försämringen av förbindelserna betydande, vilket påverkar dagliga pendlingar till och från arbete och studier från samtliga kommuner till huvudstadregionen – och även i riktning mot Karis och Salo. Resekedjorna till Hangö försvagas märkbart. Verkningarna är förlamande för Västra Nylands livskraft,  tillväxt och utveckling och inte heller innehåller beslutet någon helhetsbedömning av regionens framtidsutsikter.

Om Västra Nyland blir beroende av en fjärrtågstrafik som dåligt betjänar området, så ersätts pendlingen med  offentliga  trafikmedel flerstädes av personbilar. Personbilstrafiken kommer att växa framförallt på stamväg 51, parkeringsplatserna vid stationerna i Kyrkslätt och Esbo belastas ytterligare och bilarnas antal i Heslingfors ökar. Följderna av införandet av en ersättande offentlig trafik är ökade kostnader för kommunerna. Samtidigt ställs avsevärda krav på utvecklingen av den hjulburna trafikens infastruktur i Västra Nyland. Dessutom har ett ökat utnyttjande av den offentliga trafiken varit en central målsättning i de flesta kommuner, men det nu fattade beslutet leder till en totalt motsatt utveckling.

Enligt nationell målsättning för områdesanvändning och lanskapsplanen för Nyland skall områdesutveckling och markanvändningsplanering stödja sig på befintligt bannät. I kommunerna vid kustbanan har markanvändningen planerats i enlighet med kommunikationsministeriets direktiv. Möjlighet till anslutningsparkering och -trafik har planerats och tagits i bruk i samtliga kommuner. I planeringen av Sjundeås kommuncenrum har bebyggelsen koncentrerats till järnvägsstationens omedelbara närhet och planen för Karis centrum förnyas som bäst. Indragningsbeslutet av Y-tåget stöder ingendera – eller andra motsvarande – strävanden till att förenhetliga samhällstrukturen utan förstör grunden för planering och beslutsfattning.

En förbättring och effektivisering av kustbanans servicenivå har vid flera tillfällen presenterats som en viktig målsättning av kommunerna vid banan, liksom också i flera utredningar och arbetsgrupper. I beslut som rör spårtrafiken borde ockå flyttningsrörelsen i Nyland beaktas. Genom att försvaga trafiken på kustbanan försvagar man även betydligt möjligheterna för kommunerna i området att dra nytta av denna flyttningsrörelse, ty fungerande offentlig trafik är en väsentlig del av kommunens attraktivitet. Den betydelse tågförbindelserna och inflyttningen har för kommunernas skattebas och företagstruktur skall inte underskattas och vars verkningar är större än bara på lokalekonomin.

De föreningar vid västra kustbanan som representerar Samlingspartiet motsätter sig indragningen av Y-tågen.  Nuvarande och under planering varande infastruktur i Västra Nyland behöver en spårtrafik som välutvecklad kan styra områdets ekonomiska utveckling samt även stödja folkningstillväxten. Det beslut som nu har gjorts att dra ner trafiken med Y-tågen är gift för livskraften i områdets kommuner.

Raseborg den 20.9.2015

Miikka Soivio                                                                                    Risto Alén

Samlingspartiet i Raseborg, ordf.                                                 Hangon Kokoomus, ordf.        

Marko Nygård                                                                                  Marko Rautakoura

Siuntion Kokoomus, ordf.                                                              Samlingpartiet i Ingå, ordf.

Tom Paasikivi                                                                                    Ulla Seppälä

Siuntion Porkkalan Kokoomus, ordf.                                            Kirkkonummen Kokoomus, ordf.

Raaseporin taloushallinto

Valtuustoaloite 31.8.2015

RAASEPORIN KAUPUNGIN HALLINNOLLISEN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN                     

Hallinnollinen järjestelmä tässä yhteydessä käsittää kirjanpidon, talousarvion sekä johtamisen yleensä. Nämä alueet ovat pidemmän aikaa toimineet tehottomasti, on ilmennyt johtamisongelmia ja yhteistyö kaupungin eri hallintokuntien välillä on ollut puutteellista. Tämä on johtanut siihen, että hyväksyttyjä toimintasuunnitelmia ei ole noudatettu ja poikkeamat vahvistetusta talousarviosta ovat jääneet analysoimatta, minkä seurauksena puutteet ja virheet toiminnassa ovat jatkuneet ja jääneet korjaamatta. Investointi- ja hankintaprojektien osalta on päätösasiakirjoissa todettu useissa tapauksissa vakavia puutteita.

Ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi Raaseporin kaupunginvaltuuston Kokoomuksen valtuustoryhmä ehdottaa, että kaupunki ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin, joilla korjataan ilmenneet kalliit ja epätyydyttävät toimintatavat.

Muutosten pitäisi koskea ainakin talousarviota ja yhteistyötä eri budjetointialueiden välillä, sisältäen neljännesvuosittain raportoinnin ja käsittelyn kaupunginvaltuustossa sekä uudet ja yhtenäiset toimintamallit investointi- ja hankintasuunnitelmien osalta.

Jotta hallinnollinen järjestelmä toimisi moitteettomasti, ehdotamme myös, että kaupunginvaltuusto kehoittaa kaupunginhallitusta palkkaamaan henkilön, jolla on riittävät edellytykset edellämainittujen muutosten läpiviemiseksi. Kyseessä oleva henkilö tulisi sijoittaa kaupunginjohtajan alaisuuteen riittävin toimivaltuuksin.

Miikka Soivio                                         Roger Hafström

Raaseporin Kokoomus, pj                  Raaseporin Kokoomus, varapj

EFFEKTIVERING AV RASEBORGS STADS ADMINISTRATIVA SYSTEM

De administrativa system, som här avses omfattar de verksamheter som hänför sig till bokföringen, budgeteringen och förvaltningen i allmänhet. Dessa har under en längre tid präglats av en viss ineffektivitet, brist på ledning och samverkan mellan stadens olika enheter. Den uppkomna situationen har lett till att avsteg från uppgjorda verksamhetsplaner har tolererats och att avvikelser från uppgjorda budgeter har förblivit oanalyserade med den påföljd att fel och brister i verksamheten länge fått pågå och till och med förblivit okorrigerade. För investerings- och upphandlingsprojektens del kan det dessutom påpekas att belutsunderlagen i många fall uppvisar allvarliga brister.

För att råda bot på denna situation som uppstått föreslår stadsfullmäktigemedlemmarna för samlingspartiet i Raseborg  att staden snarast möjligt vidtar sådana åtgärder som förbättrar de uppenbara och dyra missförhållandena. Omändringarna borde åtmistone omfatta budgetrutinerna, samarbetet mellan budgeteringställena, införande behandlingen av tertialvisa uppföljningsrapporter i stadsfullmäktige samt införande av nya och enhetliga rutiner rörande uppgörande av beslutsunderlag för investeringar och projekt.

För att ytterligare understryka betydelsen av ett administrativt system som fungerar klanderfritt föreslås att stadsfullmäktige uppdrar åt stadstyrelsen att anställa en person med tillräckliga kvalifikationer för att genomför ovannämnda och andra nödvändiga därtillhörande förändringar. Organisatoriskt placeras personen ifråga i stadsdirektörens stab med övergripande beslutsrätt i administrativa frågor.

Miikka Soivio                   Roger Hafström

Saml. i Raseborg, ordf.      Saml. i Raseborg, v-ordf.

Raaseporin lääkäripalvelut

Valtuustoaloite 8.6.2015

Lääkäripalvelut ja akuuttivastaanotto Raaseporin kolmella terveyskeskuspisteellä

Raaseporin kaupunki on paininut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ongelmien kanssa jo vuosia, saamatta tilannetta toimivaksi: peruspalvelujen toiminta ja saavutettavuus ovat heikentyneet vuosi vuodelta ja samalla lääkäripalvelut ovat keskittyneet yhä enemmän Tammisaareen. Erikoissairaanhoidon ja iltapäivystyksen käyttöasteet ja kustannukset ovat pysyneet korkeina ja pysyvät nykyisellä toimintamallilla myös jatkossakin – tai jopa kasvavat. Ainut tapa hillitä ESH:n ja päivystyskäyntien aiheuttamaa kulujen nousua on parantaa perusterveydenhuoltoa. Samalla kuntalaisten palvelut paranevat, asiakastyytyväisyys kasvaa ja kuntalaisten aluekohtainen tasa-arvoisuus paranee.

Raaseporin Kokoomuksen valtuustoryhmä ehdottaakin, että Raaseporin kaupunki ryhtyy panostamaan perusterveydenhuoltoonsa hoitamalla kaupungin lääkäriresurssit tarvittavalle tasolle ja allokoimalla ne jatkossa niin, että TK-lääkärien saavutettavuus taataan kaikissa kolmessa terveyskeskuspisteessä (Tammisaari, Karjaa, Pohja) - myös akuuttivastaanoton osalta (eli saapumalla paikalle tai soittamalla aamulla tarjottavia aikoja on saatavilla kaikissa pisteissä).

Lisäksi kaupungin tulee varautua HUS:n 24/7 päivystävien sairaaloiden vähentämisaikeisiin suunnittelemalla oman terveyskeskustoiminnan iltavastaanotto (klo 16.00-22.00). Tällainen iltavastaanotto voi samalla vähentää päivystystarpeita.

Miikka Soivio
Kaupunginvaltuutettu