Billnäsin ydinruukin kaava ja ELY-keskus

Billnäsin ruukin asemakaava on ollut aikaa ja vaivaa vaativa prosessi, jonka eri vaiheista on ollut huomautettavaa milloin kuntalaisilla, milloin yrittäjillä ja milloin kenelläkin. Viimeisestäkin Billnäsin kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Ottamatta tässä yhteydessä kantaa valituksiin tai kaavaan itseensä, Raaseporin Kokoomus ihmettelee, miten kaupunki katsoi voivansa ohittaa ELY-keskuksen kaavoitusprosessissa. Seuraukset eivät kuitenkaan yllätä: Helsingin hallinto-oikeus on saanut tiedoksi ELY-keskuksen oikaisukehotuksen koskien Billnäsin ydinruukin kaavaa (EU 22.10.2015).

Raaseporin Kokoomus on vaatinut kaupungin virkakoneistolta parempaa valmistelua päätöksentekoon jo useamman vuoden ajan, yhtenä keskeisenä osa-alueena nimenomaan kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus. Esimerkiksi Karjaan läntisen taajaman kaavoitusta ajettiin eteenpäin maakuntakaavassa ilmenevistä selkeistä ristiriidoista piittaamatta (maakuntakaavassa alue ei ole asuinrakentamiseen) ja resursseja hukattiin tähänkin aivan suotta.

Billnäsin kaavassa puolestaan ELY-keskusta ei haluttu huomioida. ELY-keskus edellytti yksiselitteisesti Natura-arviointia sekä omaa lausuntoaan sitä koskien ennen kaavan hyväksymistä. Näin ei tehty. Nyt kyseinen kaava seisoo jälleen ja tulee mitä todennäköisimmin kaatumaan oikaisukehotuksen myötä. Kaavoitusresursseja on kulunut, kokouksia on pidetty ja asia palannee uudelle kierrokselle. Aikaa ja rahaa on jälleen hukattu. Raaseporissakin päätöksentekoa ja kaavoitusta ohjaavat samat lait, asetukset ja määräykset kuin muuallakin Suomessa.

Raaseporin Kokoomus esitti elokuun valtuustokokouksessa, että kaava palautettaisiin valmisteluun, koska kyseinen puute oli selvästi nähtävissä (ks. kaupunginvaltuuston kokous 31.8.2015, 45 min. kohdalta alkaen: http://www.raasepori.fi/mediagalleria/22:valtuuston-kokous-31-8-2015). Tätä ennen Kokoomus oli jo kaupunginhallituksen kokouksessa ehdottanut asian jättämistä pöydälle, johtuen erinäisistä avoimista kysymyksistä ja näiden mahdollisista seurauksista.

Ongelmana Raaseporissa on laajemminkin ollut haluttomuus - tai kyvyttömyys - seurata päätöksentekoa koskevia hyvän hallinnon normeja, toimintamalleja ja määräyksiä. Tästä johtuen asiat eivät etene, valituksia seuraa aina uudestaan, ja niin kuntalaiset kuin muutkin asianomaiset ovat tyytymättömiä. Seurauksena on, että resursseja tuhlataan yhä uudestaan, mikä on puolestaan aina poissa kaupungin muusta kaavoituksesta ja kehittämisestä. Ja tämä kaikki maksetaan kuntalaisten verorahoilla.

Jatkoa ajatellen sopii vain toivoa, että päätösten valmisteluun saadaan kaupungissa lakien ja asetusten mukainen huolellinen marssijärjestys, jotta kaupungin resurssit tulisi jatkossa hyödynnettyä tehokkaasti ja oikein kohdennetusti – päätettävästä asiasta riippumatta.

Raaseporin Kokoomus

Miikka Soivio, pj