Raasepori 2020

Raasepori 2020 – kaupungin tulevaisuus pelissä

Raaseporissa on käynnistetty Raasepori 2020 –prosessi. Tarkoituksena on saada kaupungin talous kuntoon ja kaupunki uuteen nousuun. Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä mutta tulee myös suunnitella huolella. Suunnittelua ei kuitenkaan ohjaa kaupunginhallitus, vaan työn poliittisena viiteryhmänä toimivat RKP ja SDP (KH 5.10.2015 §405 Raasepori 2020 – Uusi organisaatio ja palvelurakenne).

Palvelurakenteen suunnittelun osalta tämä näkyy valitettavasti toiminnan muutosten, kehitysvaihtoehtojen ja visioiden puutteena. Valmistelussa toistetaan lähes täysin samoja kaavamaisia ratkaisuja kuin aiemminkin: koulujen lakkautuksia ja heikennyksiä perusterveydenhuoltoon. Tosiasiassa koulujen lakkautukset eivät säästöjä tuo ja terveydenhuollossa ongelma on erikoissairaanhoidon ja päivystyksen kustannusrakenne - ei Karjaan tai Pohjan terveyskeskukset.

Kaupungin kestävyysvaje on pitkälti seurausta kunnan tehottomasta organisaatiosta ja perusturvasta, jonka korjaamisessa olennaista on ennaltaehkäisyn tehokkuus, nopea hoitoon pääsy sekä oikeat hoitopäätökset ja -ketjut. Perusterveydenhuollon heikentäminen lisää erikoissairaanhoidon ja päivystyksen käyttöä. Palvelujen keskittäminen Tammisaareen heikentää niiden saavutettavuutta. Seuraukset näkyvät jo nyt päivystyskäyntien räjähdysmäisenä kasvuna. Näin ei paranneta palveluita eikä tuoteta terveyshyötyä, mutta kasvatetaan kyllä kustannuksia.

Koulujen lakkauttamisessa puolestaan ei voida keskittyä pelkkään kiinteistömassaan. Eri koululla on alueillaan erilainen merkitys. Siinä missä esim. Bromarvin ja Mustion koulut ovat elinehto kylien tulevaisuudelle, Billnäs ja Klinkbacka toimivat paisuntasäiliöinä Karjaan sisäänmuutolle (kasvu kuuluu kaupungin strategiaan), vähentävät investointitarpeita ja tarjoavat vaihtoehtoja. Mahdolliset lakkautukset tulevat jälleen näkymään kaupungin verotulojen ja valtionosuuksien vähenemisenä sekä koko alueen taloudellisen aktiivisuuden heikkenemisenä – mihin Raaseporilla ei yksinkertaisesti ole varaa.

Oppilaiden pakkaamistehokkuutta korostava ajatusmalli ei myöskään perustu olennaiseen, eli itse oppimiseen. Ilmiöpohjainen oppiminen ja monimuotoiset oppimisympäristöt korostuvat uudessa opetussuunnitelmassa. Kaupungin valmistelussa on esitetty, että opetuksen taso eri kouluissa on vakio, mutta oppimisympäristöihin tai uuden opetussuunnitelman pedagogisiin vaatimuksiin ei ole puututtu lainkaan. Kuten ei myöskään koulujen lakkautusten laajempiin vaikutuksiin kuntalaisten viihtyvyyden tai kunnan houkuttelevuuden ja talouden osalta - lasten edusta puhumattakaan.

Kuntien taloudenpidon osaaminen näkyy helposti panostusten ja investointien oikeassa kohdistuksessa, ajoituksessa ja mitoituksessa. Tällöin tulisi myös huomioida, miten nämä maksavat itsensä takaisin. Jos hallinnon kulut ja tilat priorisoidaan terveydenhuollon ja koulujen sijasta, on myös päätösten arvopohja yksinkertaisesti väärä.

Raaseporin Kokoomus